Kirjoittanut Olli Julin
Aika katsoa tosiasioita silmiin: ihminen asioi aina vaivattomimmin ja hyväntuulisimmin äidinkielellään, ja Italiassa ja italialaisten keskuudessa tämä tendenssi on paljon ilmeisempi kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. Suomen ja Italian välillä on ollut 1900-luvulta lähtien paljon liiketoiminnallista yhteistyötä – ja kansainvälisessä kaupassa viestiminen italiaksi voi usein vauhdittaa kauppaa tai olla jopa kynnyskysymys.
Italian asemasta
Italian arvellaan olevan 23:nneksi puhutuin kieli maailmassa neljänneksi puhutuin Euroopassa. Italiassa sitä puhuu 58 miljoonaa ihmistä, ja lisäksi se on yksi Sveitsin virallisista kielistä. Merkittäviä italiaa äidinkielenään puhuvia kielivähemmistöjä löytyy ympäri maailmaa esimerkiksi Yhdysvalloista, Argentiinasta, Brasiliasta ja Kanadasta. Mitä tulee itse Italiaan, murre-erot maan 21:ssä maakunnassa ovat niin suuria, että esimerkiksi napolilainen ei yleensä ymmärrä firenzeläisen murretta! Italian kieltä pystyy Suomessa opiskelemaan kahdessa yliopistossa (ja suomea kolmessa italialaisessa yliopistossa – Bolognassa, Firenzessä ja Napolissa). Englannin kielen taidoissa italialaiset edustavat Euroopan häntäpäätä.
Yhteyksiä Suomen ja Italian välillä jo 1700-luvulta lähtien
Italialaiset kauppiaat ovat matkustaneet isoista satamakaupungeista kuten Venetsiasta ja Genovasta Itämeren alueelle uuden perässä jo keskiajalta lähtien. Giuseppe Acerbi tunnetaan ensimmäisenä italialaisena, joka matkusti Suomen sekä Lapin halki 1700-luvun lopulla ja dokumentoi kirjoituksissaan kulttuuriamme. Varsinkin renessanssin aikoina suomalaisia taiteilijoita ja arkkitehtejä on lähtenyt Italiaan oppimaan alansa mestareilta. Samaa tekivät myös suomalaiset upseerit 1900-luvun alussa opiskellessaan italialaisten sotataktiikoita. Kulttuurisia suhteita ovat edistäneet esimerkiksi korkeakoulujen laaja opiskelijavaihtokohteiden valikoima, diplomaattisten tapaamisten yleisyys sekä molempien maiden kulttuuri-instituuttien läsnäolo: Italialla on omansa Helsingissä ja Suomella omansa Roomassa. EU:n ja YK:n jäsenyyden lisäksi NATO-jäsenyys tulee lujittamaan entisestään maidemme läheisyyttä.
Mitä viedään ja mitä tuodaan?
Viimeisimmän Italian ulkomaankauppakamarin raportin mukaan Italia oli Suomen viennin 10:nneksi tärkein kohde tammikuun ja maaliskuun välisellä ajanjaksolla vuonna 2023, kun taas Suomi oli samalla ajanjaksolla Italian tuontimaissa 44. sijalla. Yleisin trendi on, että tuonti Italiasta Suomeen on kaksinkertainen verrattuna Suomen vientiin Italiaan. Suomen vienti Italiaan koostui pääosin metallialan tuotteista (32,6 %, 889 milj. €), puu- ja paperiteollisuuden tuotteista (27,2 %, 742,3 milj. €) ja koneteknologiasta (12,3 %, 335,8 milj. €). Italiasta vietiin Suomeen ensisijaisesti koneteknologiaa (25,1 %, 585,1 milj. €), metallialan tuotteita (13,7 %, 320,4 milj. €) sekä ruoka-, juoma- ja tupakkatuotteita (9,4 %, 219 milj. €). Trendit ovat olleet samat jo vuosikausia, mutta aiempina vuosina kemianteollisuuden tuotteet ovat olleet nykyistä merkittävämmässä asemassa Suomen viennissä.
Suomi on muutakin kuin Lappi
Monet suomalaiset tietävät Välimeren ja Adrianmeren ympäröimästä Italiasta paljonkin esimerkiksi ruokakulttuurin, taiteen, historian ja kielenkin näkökulmista. Italia on edelleen yksi suomalaismatkailijoiden lempimaista, ja suosituimpia kohteita ovat suuret, historiallisesti merkittävät kaupungit kuten pääkaupunki Rooma, laguunikaupunki Venetsia, taloudellisena keskuksena toimiva Milano ja taiteen täyttämä Firenze, mutta myös Etelä-Italiassa sijaitsevan Puglian maakunnan rannat, Toscanan viinialueet sekä Alppien ja Dolomiittien hiihtokohteet vetävät talvisin paljon väkeä. Italialaisten matkailusuhde Suomeen on tähän verrattuna alkutekijöissään, ja heidän kohteikseen valikoituvatkin enimmäkseen Lappi sekä kesällä että talvella, Helsinki ja jossain määrin myös Tampere sekä Turun saaristo. Omien verkostojeni kommenttien perusteella kuitenkin uskon, että italialaisilla on kiinnostusta tutustua muuhunkin Suomeen, esimerkiksi saaristoihin laajemmin ja monipuolisiin järvialueisiin – tai vaikkapa jääkiekkoon. Lieneekö siis vain kyse suomalaisten matkailutoimistojen halusta laajentaa valikoimaansa, jotta italialaiset tutustuisivat maahamme moniulotteisemmin?
Kielipalvelut ovat väylä uusille markkinoille
Italian kielellä on maailmankaupassa merkittävä asema etenkin ruuan ja matkailun alueilla. Suomi ja Italia ovat tehneet pitkään tiivistä yhteistyötä monilla aloilla, ja maidemme väliset suhteet ovat kehittyneet entisestään 2000-luvulla. Kielipalvelut ovat menestyksen peruselementti kansainvälistyville yrityksille, jotka haluavat varmistaa murtautumisen uusille markkinoille ja saada hyvän maineen. Kansainvälisessä kaupassa tarvitaan käännösviestintää elintarvikkeiden tuotetiedoista sopimuksiin ja verkkosivustoista käyttöohjeisiin, ja lisäksi kielipalveluihin ja niiden tuottamiseen liittyy monia muita ulottuvuuksia ja kompetensseja. Näistä keskeisimpiä ovat esimerkiksi kulttuurintuntemus ja kyky lokalisoida viesti kohdeyleisölle sopivaksi haluttuja (markkinoinnillisia) efektejä silmällä pitäen.
Viesti italiaksi ja erotu!
Sain ensimmäisen sysäyksen kieliasiantuntijan uralleni kielimatkalla Sisiliaan vuonna 2012. Opiskelijavaihtovuosi myöhemmin samassa maakunnassa avasi silmäni uuteen kulttuuriin toden teolla – ja sinetöi ennen pitkää ammatillisen tulevaisuuteni. Tänä vuonna valmistun Turun yliopiston monikielisen käännösviestinnän maisteriohjelmasta erikoistumiskielenäni italia ja takanani opiskelijavaihto sekä muita oleskelujaksoja kyseisellä kielialueella. Voin kokemuksesta sanoa, että italialaisessa bisneskulttuurissa arvostetaan suuresti sitä, että ulkomaalainen osaa käydä kauppaa englannin sijasta italiaksi – tätä kuvaa osuvasti otsikon koruton sitaatti, joka on peräisin italialaisen suusta puhelinkeskustelusta ja josta kuulin toimeksiantajaltani. Viestintä italian kielellä englannin sijasta voi olla todellinen erottautumistekijä!
Kirjoittaja on TellWell Translationsin asiakkuusvastaava ja kieliasiantuntija, jolle pöytätennis on opettanut paljon ajoituksen merkityksestä ja joka suunnittelee aina seuraavaa matkaa Pohjois-Italian Triesteen.
Lähteitä:
EF English Proficiency Index. 2022 Edition. The world’s largest ranking of countries and regions by English skills. ef.com/wwen/epi/ (Viitattu 6.7.23)
Kansallisbibliografia. Acerbi, Giuseppe. kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2624 (Viitattu 6.7.23)
Istituto Italiano di Cultura Helsinki. iichelsinki.esteri.it/iic_helsinki/it (Viitattu 6.7.23)
Osservatorio Economico. InfoMercatiEsteri. infomercatiesteri.it/public/osservatorio/schede-sintesi/finlandia_67.pdf (Viitattu 6.7.23)
Suomen Rooman instituutti. instituutit.fi/instituutit/institutum-romanum-finlandiae/ (Viitattu 6.7.23)
Turun yliopisto. Monikielisen käännösviestinnän tutkinto-ohjelma, filosofian maisteri (2 v).
utu.fi/fi/opiskelijaksi/monikielisen-kaannosviestinnan-tutkinto-ohjelma-filosofian-maisteri-2-v (Viitattu 6.7.23)