Verkkosivusto tai somekanavat ovat usein uuden potentiaalisen asiakkaan ensimmäinen kosketus yritykseen. Ovatko yrityksenne verkkosivustotekstit ja sosiaalisen median julkaisut riittävän hyvällä tasolla – asiasisällön kannalta ja kielellisesti? Pienissä yrityksissä viestintä hoidetaan usein muun työn ohessa, joten se ei välttämättä ole ykkösprioriteetti, vaikka sitä periaatteessa tärkeänä pidettäisiinkin.
Tekstit ja imago kulkevat käsi kädessä
On sekä myyjän että ostajan etu, että yrityksestä ja sen palveluista ja tuotteista viestitään totuudenmukaisesti, täsmällisesti ja tyylikkäästi. Kun kuka tahansa voi kirjoittaa verkkoon mitä tahansa ja miten tahansa, on oikeakielinen ja helppolukuinen verkkosivustoteksti suorastaan supervoima. Miksi? Siksi, että kieliasultaan ja muilta osin moitteeton teksti
- auttaa keskittymään sivuston asiasisältöön ilman kielellisiä häiriötekijöitä
- viestii huolellisuudesta, asioihin paneutumisesta ja kunnioituksesta lukijaa kohtaan
- luo turvallisuuden tunteen eikä herätä epäluottamusta tai ärtymystä
- poistaa näin ostamisen esteitä ja kannustaa tulemaan palveltavaksi.
Toisin päin ajateltuna: Ei ole tarkoituksenmukaista, että heikkolaatuisten tekstien kautta luodaan tahattomasti kielteistä imagoa organisaatiosta, henkilöstöstä, tuotteista, palvelukulttuurista, työmoraalista tai asenteesta asiakkaita kohtaan.
Parempia tekstejä asiantuntijan tuella
Pihvinä yritysviestinnän teksteissä on tietenkin asiasisältö, jonka tuntee parhaiten talon oma väki. Lukijan kannalta äärimmäisen tärkeää on asiasisällön lisäksi kuitenkin myös sanomisen tapa. Ainakin tässä viimeksi mainitussa voi olla tarpeen tukeutua kieliasiantuntijaan, jotta tekstit antaisivat yrityksestä uskottavan ja asiallisen kuvan. Jos olet joskus kirjoittanut jotain ”maineherkkää” – kuten verkkosivuston tekstejä tai muita markkinointitekstejä – olet varmasti joutunut kiinnittämään huomiota kieliasuun, sujuvuuteen ja tekstin sisäiseen logiikkaan (tai ainakin näin olisi ollut hyvä tehdä). Työn tuoksinassa olet varmasti myös tehnyt tämän havainnon: tekstien kirjoittaminen ja viimeistely ovat aikaa vievää puuhaa. Vaikka hommaan paneutuisi tosissaan, voi lopputuloksesta silti jäädä epävarma olo.
Tunne osaamisesi rajat
Miten teksteistä sitten saa riittävän laadukkaita? Miten voi ylipäätään tietää, onko tekstien nykyinen taso riittävä uskottavaan yritysviestintään? Oma äidinkieli tavataan mieltää kieleksi, jonka jokainen ”osaa”, mutta tosiasiassa varsinkin kirjallisen viestinnän osaamistasoissa on huimia eroja. Omaa tekstiään saattaa pitää hyvänä, jos ei tiedä, ettei tiedä – tekstintekemisen ammattilainen sen sijaan näkee nopeasti ja usein jo muutaman kappaleen luettuaan, millaista kehitettävää tekstissä on ja mitä sille kannattaisi tehdä ennen julkaisemista.
Tekemisen ilo + kriittinen viimeistely = parempi teksti = parempi vaikutelma
Moni yrittäjä tekee työtään koko sydämellään ja rakkaudesta asiakkaisiinsa. Hyvä boogie ja tekemisen palo on hyvä säilyttää myös verkkosivustotekstejä ja somepostauksia kirjoittaessa. Aitous ja oma ääni ovat tärkeitä näkökohtia. Jotta lopputulos olisi julkaisukelpoinen ja vaikutelma yrityksestä varmasti myönteinen, on huolellinen tarkistuskierros kuitenkin paikallaan – joskus niitä on syytä tehdä useampikin, mahdollisesti eri asioihin kullakin kierroksella keskittyen. Jos yrityksessänne ei ole kirjalliseen viestintään erikoistunutta osaajaa, huomaa kirjoittaessasi ainakin nämä:
1. Laadi tekstin ensimmäinen luonnos oman (ja mahdollisten kollegojesi) asiaosaamisesi pohjalta faktoihin keskittyen, fiilis edellä ja ilon kautta. Sinä tiedät, keitä palvelet ja millaisia tarpeita heillä on, vai mitä?
2. Hoida tekstin viimeistely tarkasti ja kriittisellä otteella. Sovella tätä tarkistamisen periaatetta kaikkeen kirjalliseen viestintään, siis esimerkiksi verkkosivuston teksteihin, somejulkaisuihin, sähköpostiviesteihin ja painettaviin materiaaleihin.
3. Kielikorva virittyy usein puhekielen mukaan, joten tarkista, tarkista, tarkista! Hyödynnä oikeinkirjoitus- ja oikeakielisyysasioissa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjaa, Kielitoimiston ohjepankkia ja TEPA Termipankkia.
4. Kaikilla julkaisuilla on väliä ja kaikki viestintä voi vaikuttaa imagoon – esimerkiksi sanamäärällisesti lyhyessä somepostauksessa yksi kielikömmähdys erottuu aivan eri tavalla kuin moniliuskaisessa artikkelitekstissä.
5. Huollata ainakin tärkeimmät tekstit kieliasiantuntijalla – jos et mitään muuta ei ehdi tai halua tehdä, kannattaa kuntoon panna ainakin verkkosivuston etusivu sekä eri somekanavien pysyvämpiluonteiset profiili- ja kuvaustekstit.
6. Kysy kieliasiantuntijan näkemystä teksteistä hänen tekemiensä korjausten ja kommenttien pohjalta. Sen perusteella voit miettiä, kaipaavatko tekstit yleisesti ottaen kielenhuoltoa vai syvemmän tason toimittamista, jossa rukataan myös informaation järjestystä ja sisältöä. Vai tarvitaanko tekstintuottamista, jossa kieliasiantuntija toimiikin sisällöntuottajana ja laatii tekstin alusta loppuun alusta ohjeidenne ja apumateriaalienne pohjalta?
7. Kehitä omaa kirjoitustaitoasi kielenhuoltajan tekemien korjausten, itseopiskelun ja vaikkapa Kielitoimiston koulutusten kautta, jos teet ainakin osan tekstitöistä itse.
Kirjoittamisen, editoinnin ja monialaisen yhteistyön iloa tekstiesi maailmaan! Pirauttele tai viestittele, jos tarvitset säännöllistä tai ajoittaista tukea kirjalliseen viestintääsi: 0458551734, paula.erkintalo@tellwell.fi.