Startup-yrittäjän opas käännöspalveluihin – osa 3

Tässä blogikirjoitusten sarjan kolmannessa eli viimeisessä osassa kerron, kuinka monikielistä viestintää voidaan hallita silloin kun tekstiaineistoja on enemmän. Lisäksi esitän muutamia kokoavia ajatuksia kielipalveluyhteistyöstä.

Termityön mahdollisuuksista

Kääntäjät tekevät termityötä jatkuvasti. Usein kyse on erikoisalojen termien selvittelystä, mutta ei pelkästään niiden: lisäksi jokaisella asiakasorganisaatiolla on omia, vakiintuneita käsitteitään, jotka on välttämätöntä tai vähintäänkin mielekästä ilmaista samanlaisina eri teksteissä ja eri aikoina. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen sekä  organisaation eri yksiköiden nimet, tittelit, sloganit tai muut ilmaisut, jotka on tapana esittää tietyllä tavalla. Kun aloitat käännöspalveluyhteistyön, mieti siis, kannattaisiko samalla aloittaa termipankin kokoaminen käännöspalvelun tarjoajan kanssa. Yhteistyön yhtenä tavoitteena voi olla käännöstyön terminologinen laadunvarmistus käännösprosessien aikana, toisena taas erilaisten sanastojen valjastaminen organisaatiosi kokonaisviestinnän apuvälineeksi. Räätälöidystä sanastosta yrityksesi sisällöntuottajat voivat tarkistaa keskeisten käsitteiden ilmaisutavat nopeasti, jolloin vältytään aikaa vievältä surfailulta pitkin organisaation eri aineistoja. Kun sisältöä tuottaa useampi kuin yksi henkilö ja sisällöissä on koko ajan enemmän samoina säilytettäviä organisaation ”omia” ilmaisuja, tällainen sanastoratkaisu voi säästää paljon aikaa ja hermoja. Kaiken takana on pyrkimys yhtenäisyyteen – ja yhtenäisyys puolestaan kytkeytyy siihen, millaisen kuvan annat organisaatiostasi eri viestintäkanavissa.

Miten kaaos kesytetään?

Hyvä suunnittelu kannattaa. Joskus tilanne on kuitenkin se, että organisaation käytössä olevia tekstejä ovat kirjoittaneet ja/tai kääntäneet eri ihmiset eri aikoina ilman riittäviä yhtenäistämistoimenpiteitä tai editointia. Jos olet epävarma aiemmin tuotettujen tekstiesi laadusta, niistä kannattaa pyytää arvio kielialan ammattilaiselta. Tämän jälkeen voitte tarvittaessa suunnitella yhdessä palveluntarjoajan kanssa, mitkä tekstit priorisoidaan ”jälkihoitoa” varten ja miten tämä on parasta toteuttaa: ovatko ongelmana esimerkiksi termit, tarvitaanko kielenhuoltoa vai onko tarpeen kääntää tekstit kokonaan uudelleen laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi? Vaikka kyseessä saattaa olla isokin savotta, sen kautta palvelutarjoajasi pääsee sisälle organisaatiosi toimintaan ja teksteihin, ja parhaassa tapauksessa työn edetessä pystytään tuottamaan paitsi tasokkaita tekstejä, myös sanasto myöhempien tekstien luomista varten.

Kohti käyttäjäkeskeistä kääntämistä – sinun kanssasi?

 Kaikki tässä blogitekstisarjassa käsittelemäni asiat voidaan kiteyttää sanaan laatu, joka – myönnettäköön – on moniulotteinen ja määriteltävissä monella tavalla. Käännösten laadunvalvontaa on perinteisesti toteutettu prosessin loppuvaiheessa, mutta hedelmällisempää on kuitenkin soveltaa käytettävyystutkimusta heijastelevaa käyttäjäkeskeistä kääntämistä (user-centered translation). Siinä ”käännösprosessin aikana suunnitellaan, millä tavoin käyttäjistä kerätään tietoa ja millä tavoin kerätty tieto liitetään osaksi viestintätehtävää” ja ”kääntäjä nähdään osaksi moniammatillista asiantuntijatiimiä” (Suojanen ym. 2012:24). Palaan näihin teemoihin tavalla tai toisella myöhemmissä blogiteksteissä, mutta kielipalvelun tilaaja pääsee pitkälle jo näillä kolmella ”prinsiipillä”, joita soveltamalla palveluntarjoaja saa arvokasta tietoa ja palautetta voidakseen laatia käyttäjän kannalta toimivan tekstin:

  1. Kerro tilausta tehdessäsi, mihin viestintäkanavaan ja millaiselle yleisölle teksti on tarkoitettu.
  2. Vastaa palveluntarjoajan kysymyksiin prosessin aikana – usein aikapaine on pienempi silloin kuin prosessin loppuvaiheessa, jolloin tekstin odotetaan olevan jo käyttövalmis.
  3. Jos teet muutoksia teksteihin, ota tavaksi toimittaa muutosmerkinnöillä varustetut tekstit ja muu palautteesi palveluntarjoajalle – näin tämä pystyy siirtämään muutokset käännösmuistiin ja sisäisiin ohjeistuksiinsa, etkä joudu korjaamaan samoja asioita enää myöhempiin teksteihin.

 

Kun organisaatiosi suunnittelee käännöspalvelujen tilaamista, oraalla olevaa yhteistyötä on siis mielekästä ajatella alojen välisenä asiantuntijayhteistyönä, jossa vuorovaikutus – pikainenkin – tehostaa prosessia ja auttaa eliminoimaan ongelmat heti niiden tultua esille. Näin voi muodostua tiivis, (liike)toimintaa optimaalisesti tukeva kumppanuussuhde.

Lähteet

Suojanen, T., Koskinen, K. & Tuominen, T. (2012) Käyttäjäkeskeinen kääntäminen. Tampere: Tampereen yliopisto, s. 24. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66333/kayttajakeskeinen_kaantaminen_2012.pdf?sequence=1 (lainattu 27.4.2017)

Lukemista

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry. ”Asiakkaan työkalupakki.” https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tyokalupakki-ammattilaiselle-ja-/asiakkaan-tyokalupakki/ (27.4.2017)

-PE