Startup-yrittäjän opas käännöspalveluihin – osa 1

Alkavassa blogitekstien sarjassa käsittelen joitakin käännöspalveluihin liittyviä seikkoja, joiden pohtiminen on hyödyllistä erityisesti kielipalveluyhteistyötä aloitteleville startup-yrityksille. Tässä ensimmäisessä tekstissä nostan esiin asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota käännöspalvelun tilaamista suunnitellessa.

Hahmota kokonaistilanne

 On hyvä miettiä, mille kohderyhmille eri tekstiaineistosi on suunnattu ja minkäkielisinä eri tekstit tarvitset. Kaikkea aineistoa ei välttämättä ole tarpeen käännättää, ja toisaalta eri kielille käännetyt tekstiversiot saattavat vaatia erilaisia lisäyksiä tai muutoksia alkuperäiseen (suomenkieliseen) tekstiin nähden tekstin käyttötarkoituksesta ja yleisöstä riippuen. Tätä voit pohdiskella myös yhdessä käännöspalvelun tarjoajan kanssa.

Koekäännös näyttää suuntaa

 Jos käännöspalvelun tarjoaja on sinulle uusi, voi olla hyvä pyytää ensin koekäännös jostakin aineistosi tekstistä – usein on järkevää valita sellainen teksti, joka edustaa termien ja tekstilajin kannalta tyypillisimpiä käännöstarpeitasi. Toisaalta voit valita koekäännettäväksi myös vaikeimmaksi arvioimasi tekstin (jos käännöspalvelujen tarjoaja selviytyy siitä, voi olettaa, että tämä selviytyy helpommistakin teksteistä). Koekäännöksen kautta käännöspalveluyrityksen asiantuntijat osaavat lisäksi nostaa esiin seikkoja, joiden avulla he pystyvät linjaamaan suuntaviivoja yhdessä palvelun tilaajan eli sinun kanssasi heti yhteistyön alussa. Jos sinulla on erityistoiveita, esitä ne mieluiten heti käännöstä tilatessasi, niin toimeksisaaja pystyy huomioimaan ne alusta asti.

Mitä sinulta saatetaan kysyä

Projektin alussa sinulta todennäköisesti tiedustellaan tekstin kohdeyleisöstä ja käyttötarkoituksesta sekä toivomastasi kohdekielen variantista (esim. brittienglanti tai amerikanenglanti). Riittävä pohjatyö puolin ja toisin kannattaa, jotta lopullinen tekstituote on mahdollisimman käytettävä kaavaillun tavoitteen kannalta. Jos sinulla on aiheeseen liittyvää hyödyllistä apumateriaalia, kuten saman aihepiirin tekstejä, palveluntarjoajasi on niistä varmasti kiinnostunut – yksi syy tähän on yhtenäisyyden säilyttäminen saman aihekokonaisuuden eri tekstien välillä, mikä on yksi laadullinen ulottuvuus käännetyissä (tai missä tahansa) teksteissä.

Yhteydenpidosta

On tilanteita, joissa käännöspalvelun tilaajan konsultaatiota tarvitaan myös käännösprosessin aikana. Tällaiseen tilanteeseen kannattaa varautua sopimalla pelisäännöistä, organisaatiosi yhteyshenkilöstä ja yhteydenottotavasta etukäteen. Usein on kätevintä, että palveluntarjoaja toimittaa mahdollisuuksien mukaan kaikki kysymykset yhdellä kertaa – ja mitä nopeammin ja selkeämmin tilaaja pystyy niihin vastaamaan, sitä sujuvammin toimeksianto etenee. Mitä kielipalveluyrityksen taholta sitten saatetaan tiedustella prosessin aikana? Lisäselvityksiä tarvitaan, jos lähdeteksti on monitulkintainen tai puutteellinen tai jos teksti on sellainen, että sen kääntämisessä tarvitaan esimerkiksi jonkin tuotteesi kuvaa tai muuta kriittisen tärkeää apuaineistoa.

Etua ennakoinnista

Usein lähtötilanne käännöspalvelua tilatessa on se, että lähdeteksti on jo olemassa ja kenties jo julkaistu. Tällöin käännös tarvitaan usein ”heti” tai ainakin mahdollisimman pian. Jos tekstimassa on suuri ja aikataulu tiukka, kielipalveluyritys saattaa jakaa käännöstyön useampien kääntäjien (ja editoijien) kesken. Jos haluat minimoida työn hajauttamisen eri alihankkijoille ja varmistaa, että tekstisi saisi mahdollisimman kompaktin ja pysyväisluonteisen tiimin sitä työstämään, on aikataulun etukäteissuunnittelu valttia jo sisällöntuotannon alkuvaiheessa niin isompien kuin pienempienkin kielipalveluyritysten kanssa toimittaessa. Ihannetilanne on, että projektejasi työstävät aina samat ”hovilingvistit”.

-PE