Käännöspalvelujen salassapidossa olennaista on sopimussuhde – eivät hyvät vibat ja mutuetiikka

Norjalainen uutistoimisto NRK paljasti hiljattain, että ilmaista käännöspalvelua tarjoava Translate.com-sivusto on julkistanut käyttäjien tekstejä, mikä on tullut joillekin käyttäjille yllätyksenä. Ongelman ytimessä näyttävät olevan se, että sivustolle syötetyt tekstit päätyvät palveluntarjoajan haltuun, ja se, etteivät käyttäjät ilmeisesti olleet lukeneet palvelun käyttöehtoja riittävän tarkasti. (Kyynikko – tai realisti – voisi todeta, ettei ilmaisia lounaita ikinä ole – siispä ei liene yllättävää, että tällainen ”ilmaissivusto” hyödyntää jollakin tavalla käyttäjien panosta palvelun mahdollistamiseksi.)

Ammattimaisesta kääntämisestä

Käännösalan ammattilaisten keskuudessa on selvää, ettei Translate.comin, Google Translaten tai muiden vastaavien ilmaispalvelujen konekääntimiä käytetä käännösten laatimisessa – toisaalta siksi, että teksti joutuu näin ulkopuolisen tahon nähtäville, ja toisaalta siksi, että sivustojen käännökset ovat epäluotettavia. Ammattimainen kääntäminen perustuu muun muassa koulutukseen, tiedonhakuun, kokemuksen tuomaan substanssiosaamiseen ja asianmukaisiin työkaluihin, kuten käännösmuistiohjelmiin – jotka ovat siis aivan eri asia kuin mainitut ilmaiset konekääntimet. Ammattimaisen työn luonne selittää myös sen, ettei hyvää, julkaisukelpoista käännöstä pieraista ilmoille tuosta vain, vaan sellaisen taustalla on aina enemmän tai vähemmän asiantuntijan kallisarvoista aikaa – aikaa, jota ei kerran käytettyään saa takaisin.

Mutuetiikkaa vai sopimusvelvoitteita?

Alan hyvät käytännöt voidaan tiivistää vaikkapa sanaan ”ammattietiikka”. Etiikka ja muu mutumeininki harvoin kuitenkaan riittävät liiketoiminnassa. Yleisesti ottaen ne eivät riitä myöskään käännöstoimistoille – eivät omallenikaan. Kun aloin itse laajentaa palveluvalikoimaani ja otin toimintani piiriin eri kieliparien ja alojen asiantuntijoita, laadin lainopillisen asiantuntijan avustamana ja yhteistyökumppaneideni kanssa keskustellen melko seikkaperäisen yhteistyö- ja salassapitosopimuksen. Se, että olen kompakti käännöstoimisto enkä globaalisti hajautettu, jättiläismäinen konserni, on tässä epäolennaista – kyse on volyymeista riippumatta aivan samoista asioista. Vaikka käännöstöissä käyttämäni eri kieliparien ja osaamisalueiden asiantuntijat ovat hyviä tyyppejä ja monet tuttuja jo vuosien takaa, en katso, että käännösalalla riittää toimiminen epämääräisten positiivisten vibojen kannattelemana – minä haluan selkeitä pelisääntöjä ja mustaa valkoisella pärstäkertoimesta tai tuttuusasteesta riippumatta. Ostaja: kun ostat, varmista, että tämä puoli on palveluntarjoajallasi kunnossa.

Sopimus on hyvä merkki freelancerille

Jos olet freelancer, joka on aloittelemassa alihankintasuhdetta käännöstoimiston kanssa, älä ahdistu saadessasi eteesi salassapitosopimuksen. Kyllä, se voi olla varsin yksityiskohtainen ja erilaisten esimerkkien havainnollistama. Kyllä, se pitää lukea ja ymmärtää. Kyllä, se saattaa vaikuttaa jyrkältä ja velvoittavalta (totta maar). Ytimeltään sopimus on kuitenkin osoitus siitä, että toimeksiantajasi ottaa salassapidon tosissaan ja haluaa suojella sekä omaa että asiakkaidensa liiketoimintaa. Tämä on hyvä merkki!

-PE

Lähteet

”Warning about translation web site: Passwords and contracts accessible on the Internet”. NRK.  https://www.nrk.no/urix/warning-about-translation-web-site_-passwords-and-contracts-accessible-on-the-internet-1.13670874 (Viitattu: 8.9.17)